Miksi palveluseteli?

14.01.2021

Yksityinen palveluntuottaja sote-alalla on syntynyt vain ja ainoastaan tarpeeseen. Sinä päivänä kun sitä ei enää tarvita, se katoaa kartalta.

Palvelusetelistä on ollut viime aikoina paljon keskustelua sosiaali- ja terveysalalla (josta puhutaan myös sote-alana). Itse olen työskennellyt sote-alalla viimeiset 33 vuotta. Näistä vuosista oon kulunut julkisella 16 vuotta ja yksityisellä 17 vuotta, ja näistä yksityisen 17 vuodesta olen toiminut yrittäjänä viimeiset 12 vuotta. Voin sanoa, että tunnen sote-alan Suomessa kuin omat taskuni. 

Kaikkien näiden vuosien aikaan mitä olen ollut mukana, on palveluseteli puhuttanut tavalla tai toisella. Kunnat ovat käyttäneet seteliä hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Parhaimmillaan se on tuonut kuntalaisille todellisia vaihtoehtoja kun he ovat voineet valita itse parhaaksi katsomansa palveluntuottajan ja saaneet tarvitsemansa nopealla aikataululla. Taas siellä toisessa (huonossa) päässä kunnat ovat rakentaneet palvelusetelistä uuden säästöinstrumentin, missä setelin hinta ei ole vastannut edes yrittäjän välittömiä kuluja. Suurena ongelmana on kaikkien näiden vuosien ajan ollut kuntien osaamattomuus ja/tai haluttomuus hinnoitella omaa palveluntuotantoaan näkyväksi. Usein näissä laskelmissa, jotka on julkisuuteen saakka saatu, on puuttunut jotain oleellista kustannuksista.

Yksityinen palveluntuottaja sote-alalla on syntynyt vain ja ainoastaan tarpeeseen. Sinä päivänä kun sitä ei enää tarvita, se katoaa kartalta. Tietoisuus tästä laittaa yrittäjän toimimaan laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja koko ajan toimintaa kehittäen. Yrittäjä vastaa toiminnasta kunnalle ja kuntalaisille omilla kasvoillaan ja omalla nimellään. Palvelu mitä yrittäjä tarjoaa, on täytettävä joka päivä sille asetetut odotukset ja tehtävät. Mitään ei voi yksinkertaisesti tehdä puolivillaisella.

Kunnan oma tuotanto vs. yksityinen palveluntuottaja?

Kunnissa tehdään laadukasta työtä monin paikoin. Ongelmana julkisella puolella on ns. isännätön raha. Kun koetaan ettei raha ole "kenenkään" niin monin paikoin päätöksenteko hidastuu, piilokustannusten ja byrokratian määrä lisääntyy ja toiminnan kustannukset nousevat ja toiminta hidastuu.

Yksityisellä toimijalla on se sijaan äärimmäisen ohut hallinto. Usein yrittäjä on itse "kädet savessa" mukana yrityksen toiminnassa. Yrittäjä on koko ajan kuulolla mitä yrityksessä tapahtuu ja puuttuu nopeasti epäkohtiin. Nopea reagointi on yrittäjän elinehto. Byrokratian uupuminen tuo myös mahdollisuuden innovoida uusia toimintatapoja ja hyväksi havaittuja käytänteitä ketterästi. Näistä em. syistä yksityinen on edullisempaa. On myös hyvä tarkastella kokonaiskuvaa ja kokonaishintaa. Yrittäjät toivoisivatkin kuntiin enemmän vaikuttavuusarviointia jolloin nähtäisiin mikä on lopullinen hinta. Aina halvin hinta ei ole se edullisin hinta.

Miten palveluseteliä tulisi käyttää?

Palveluseteleitä rakentaessa olisi hyvä ottaa samaan pöytään niin tilaajat kuin tuottajat. Tällä tavalla saadaan heti realistinen kuva palvelutarpeesta, sen muodoista ja hinnan muodostumisesta. Näin saadaan palveluseteli kohdennettua ja oikein hinnoiteltua. Oikein rakennettu seteli luo monituottajamallia ja antaa kuntalaisille päätöksenteon valtaa missä he saavat joko itse tai heidän läheisensä palveluita nopeasti. Ei siihen tarvita virkamiestä kertomaan mikä heille on parhaaksi. Palvelusetelithän eivät tuo kustannuksia euroakaan lisää, päinvastoin. Seteli säästää hallinnon kuluja. Kunnan (maakunnan) on joka tapauksessa huolehdittava lakisääteisistä palveluista. Näin ollen seteli ei muodosta mitään uutta palvelua eikä näin ollen mitään uutta kustannusta.


- Pekka Riihimäki


Blogiteksti julkaistu Uusi Suomi- verkkolehdessä: https://bit.ly/2LKtvrb